Seinäjoki, jossa tällä hetkellä on noin 66 000 asukasta, on kasvava kaupunki. Seinäjoki myös toimii Etelä-Pohjanmaan maakunta keskuksena, missä asuu noin 190 tuhatta ihmistä. Se, minkä perässä Seinäjoelle nuoret yleisemmin muuttavat, on opiskelupaikka. Se voi olla lukiossa, Sedulla, tai sitten Seinäjoen ammattikorkeakoulussa SeAMK:illa, jossa on tällä hetkellä noin 6000 opiskelijaa. Mahtuisiko tähän yhtälöön vielä yliopisto?
Seinäjoki tunnetaan yrittäjä ystävällisyydestään ja jatkuvasta kasvustaan. Täällä meillä on paljon pieniä yrityksiä sekä elintarviketuotantoa. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu tunnetaan yhtenä Suomen parhaimmista. Ammattikorkeakoulu houkuttelee nuoria Seinäjoelle opiskelemaan. Mikäli tänne sijoitettaisiin yliopisto, se saattaisi lisätä tulomuuttoa. Jos katsotaan SeAMK:in koulutuksia, tarjontaa on pääosin liiketalouden-, sosiaali- ja terveys- sekä tekniikan alalla. Näiden lisäksi löytyy luonnonvara-alaa, kulttuurialaa sekä ravitsemisalaa, mutta näissä koulutustarjonta on suppeampi, jos vertaa isompien kaupunkien alavalikoimaan. Osaa tutkinnoista voi suorittaa myös englanniksi.
Seinäjoella on tällä hetkellä lukiolaisten määrä kasvussa. Valmistujaislakin saamisen jälkeen monet menevät ammattikorkeakouluun, osa lähikaupunkiin Vaasaan yliopistoon ja osa johonkin kauemmas. Jääkö siis Seinäjoki tappiolle ilman yliopistoa? Suuria määriä nuoria opiskelijoita voisi kannustaa jäämään Seinäjoelle, jos täällä olisi yliopisto. Ei tarvitsisi lähteä niin kauas opiskelemaan, sillä kaikki eivät sitä edes halua tehdä. Kaupungistumisesta on monille pienille kunnille tullut myös ongelma ympäri Suomen. Jos tällaiseen keskisuureen kaupunkiin, kuten Seinäjoki, lisättäisiin jatko-opintomahdollisuuksia, se pidättäisi väkilukua maaseutualueilla. Valmistuneet opiskelijat saataisiin työelämään kaupungin työpaikkoihin sekä yrityksiin. Positiivisella kannalla Seinäjoesta tulisi paljon vetovoimaisempi kaupunki ja kaupunkiin saataisiin enemmän asukkaita jäämään. Pitkällä juoksulla yliopisto voisi olla siis fiksu sijoitus.
Olemme itse lukiolaisia ja olemme ystäviemme kanssa puhuneet paljon jatko-opintosuunnitelmista, koska se alkaa olla lukiolaisille koko ajan vain enemmän ajankohtaisempaa. Kukaan ystävistämme ei ole sanonut, että aikoisi jäädä Seinäjoelle opiskelemaan, vaan heillä on suunnitelmissa mennä sellaiseen kaupunkiin, jossa on yliopisto. Nämä kaupungit ovat usein myös suhteellisen isoja ja uskomme, että jotkut haluavat kokemuksen isommasta kaupungista kotikaupunkinaan, ainakin joksikin aikaa.
Yliopiston hankkimisessa tulisi monia hyviä asioita, mutta siihen on toki myös taloudelliset seikat ongelmana ja tappion vaarana. Yliopiston hankkiminen tulisi kunnalle todella kalliiksi, koska siitä koituu paljon sivukustannuksia. Ongelmana voi ilmetä esimerkiksi se, että ammattikorkeakoulu jää varjoon yliopiston rinnalla, vaikka amk:lla on todella vahva pohja täällä. Opiskelija-asunnoista tulisi paljon enemmän kysyntää. Pohtivia kysymyksiä yliopisto kysymyksestä leijailee. Onko tilaa AMK:lle sekä yliopistolle? Mihin yliopisto sijoitettaisiin? Mitä aloja tänne saataisiin? Mistä niihin palkataan henkilökuntaa? Entäs oppimateriaalien hankinta? Saataisiinko opiskelijoille tarpeeksi asuntoja?
SeAMK on jo hyvin liiketalous painotteinen, mikä on hyvä, kun katsotaan, miten monet hommaavat elantonsa Seinäjoella. Voisiko yliopisto tarjota jotain uutta, esimerkiksi kielten opiskelua tai humanistisia aloja? Seinäjoella lukioilla on omat vahvuutensa. Seinäjoen lukio on hyvin kansainvälinen ja siellä on hyvä kielitarjonta ja esimerkiksi Engees-linja. Nurmon lukiossa taas erikoisuus on luonnontieteellinen linja. Yliopisto voisi mahdollistaa siis tällaisten opintojen jatko-opintoja tästä läheltä. Lisäksi ruokateollisuuden kaupunkina, yliopistossa voi opiskella vaikka elintarvikealaa.Yliopisto voisi myös auttaa lukiolaisia esimerkiksi tarjoamalla erilaisia avoimen yliopiston kursseja sekä tehdä yhteistyötä lukioiden ja SeAMK:in kanssa. Koulujen ei tarvitse asettua toisiaan vastaan, ettei kumpikaan jäisi toisen varjoon.
Vaikka Seinäjoki on hyvin yritysvetoinen paikkakunta, yliopisto kouluttaisi alan huippuasiantuntijoita ja yritykset voisivat menestyä suuremmin. Tämä kuitenkin lisäisi myös kysyntää asiantuntija työpaikoille. Seinäjoella on vähemmän puhuttu yliopistokeskus, jossa tutkimustoimintaa on ruoka-alan asioihin, liiketoimintaan, musiikintutkimukseen, sosiaalityöhön, robotiikkaan ja tietotekniikkaan. Lisäksi on tarjolla kansainvälinen DI-ohjelma. Tätä voisi kehittää ja kasvattaa konkreettisella yliopistolla, jossa olisi enemmän tiedekuntia.
Seinäjoen yliopisto ei välttämättä ole mahdoton tulevaisuudessa. Paljon suunnittelua se vaatisi, mutta ei se mahdotonta ole. Jos Vaasa, samankokoisena kaupunkina siihen pystyy, miksei myös Seinäjoki?
Scarlett Rantamäki & Fanny Merisalo