Koulu on asia, joka vaikuttaa päivä päivältä menettävän merkitystään nuorten keskuudessa. Innostus koulua kohtaan tuntuu heikkenevän, eikä kyseessä ole mikään harmiton ilmiö.
Kolme vuotta sitten suoritettiin opiskelijoiden osaamisen tasoa mittaava PISA-tutkimus, joka osoitti, että suomalaisten opiskelijoiden osaamisen taso on huimassa laskussa. On myös oletettavissa, että tulokset ovat vain laskemassa entisestään. Tämän blogikirjoituksen aiheena on pohtia, mitkä tekijät mielestämme vaikuttavat eniten osaamisen tason laskuun ja mihin tekijöihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta tasot saataisiin jälleen nousuun.
“Kaverisi lähetti sinulle snäpin”
Vapaa-aika on tärkeä tasapainotus arjen kiireelle ja stressille. Nuoret viettävät vapaa-aikaansa monin eri tavoin, vaikkapa kavereiden kanssa tai harrastusten parissa. On kuitenkin yksi asia, jonka voisi todeta olevan osa lähes jokaisen nuoren vapaa-aikaa, nimittäin some.
Suosittujen somekanavien määrä tuntuu kasvavan kasvamistaan ja monella nuorella kuluu useita tunteja eri sovellusten, kuten TikTokin, Instagramin ja Snapchatin käyttämiseen. Vaikuttaa siltä, että somesta on tullut niin tärkeä osa elämäämme, että saatamme sen ääressä jopa unohtaa meille ennen ja nyt tärkeämpiä asioita, kuten opiskelun.
Useamman läksyt saattavat jäädä tekemättä, koska haluaa vain “vähän” scrollata TikTokkia tai koska on “pakko vastata snäppeihin”. Asiaan tulisi puuttua tarkemmin ja ongelman hyväksymisen tulisi lähteä nuoresta itsestään. Nuoren tulisi nähdä opiskelu merkittävänä asiana tulevaisuuden kannalta.
Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?
Jottei some veisi todellisuudentajuamme, olisi sen käyttöä hyvä vähentää ja miettiä hetken tulevaisuuttaan. Nuorelta ei voida vielä olettaa täydellistä suunnitelmaa tulevaan tai unelmiensa saavuttamiseen. Mutta koska unelmia ja tavoitteita on enemmän kuin tärkeää olla, ja monella niitä edes jossain määrin on, olisi myös hyvä pohtia, mitä niiden saavuttaminen vaatii.
Ehkä somekin on jossain määrin luonut meille käsityksen, että asioiden saavuttaminen olisi jotenkin helppoa. Totuus on kuitenkin, että tavoitteen saavuttaminen vaatii todella kovaa
panostamista, eikä sitä saavuta hetkessä. On kuitenkin yhä toistamiseen todettu, että opiskeleminen on lähes välttämätön lähtökohta, eikä sitä tulisi kiistää.
Opiskeluun innostuminen lähtee myös vanhemmista ja kotoa. Vanhempien tulisi kannustaa ja tukea nuorta opiskeluun, ovathan he mitä tärkeimmässä asemassa nuoren oman tulevaisuuskuvan ja elämän tärkeimpien asioiden luonnissa. Myös kodin ilmapiirin tulisi olla opiskelua tukeva ja rauhallinen.
Kolussa jaksaminen lähtee perusasioista
Suurin osa koulutyöstä ja opiskelusta suoritetaan tietenkin koulussa. Siksi on tärkeää, että koulussa on hyvä olla. Olotilaan vaikuttaa suuresti syöminen ja ravinnonsaanti. Onhan nälkäisenä paljon vaikeampaa keskittyä opiskeluun kuin silloin, kun on syönyt hyvin. Sen takia tässäkin täytyy tuoda esille paljon puhuttu kouluruoka.
On selvää, että kouluruoka täytyy tehdä pienellä budjetilla, eikä sitä pitäisi verrata ruokaan, johon on kotona tottunut. Mutta kun katsoo kouluruokien ravintoarvoja, jää varsinkin monissa kasvispainotteisissa, saati sitten kokonaan kasvisruoissa proteiini liian vähäiseksi. Joissakin ihan tavallisissa ruoissa liha on korvattu joillakin kasviksilla. Kokemuksemme mukaan enemmistön mielestä tämä on järjetöntä.
No miksi proteiinin saanti on sitten niin tärkeää? Proteiini saa aikaan kylläisyyden tunteen, ja nälkä pysyy poissa. Tasainen proteiinin saanti ylläpitää tasaista energiatasoa ja näin opiskelukin on helpompaa. Proteiinin sisältämät aminohapot ovat myös aivoille välttämättömiä, koska niitä tarvitaan aivojen välittäjäaineiden tuotannossa.
Emme siis sano, että kouluruoan hintaa pitäisi nostaa. Suuri ero saataisiin jo sillä, kun jätettäisiin lihat ruokiin eikä liioin korvattaisi niitä pelkillä kasviksilla. Silloin ruokaa varmasti myös syötäisiin enemmän, koulussa ei oltaisi niin nälkäisinä, ja opiskelu onnistuisi helpommin.
Kouluympäristön ja viihtyvyyden merkitys
Myös se on tärkeää, että koulussa on viihtyisää. Kouluympäristö voidaan jakaa kolmeen osaan; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö. Kaikki nämä vaikuttavat oppilaiden viihtyvyyteen ja näin myös opiskeluun.
Fyysiset puitteet, kuten valaistus, ilmanlaatu ja kalusteiden toimivuus vaikuttavat suoraan oppilaiden keskittymiseen ja jaksamiseen. Kun tilat ovat siistejä, turvallisia ja oppimista tukevia, oppilaat jaksavat paremmin ja oppivat tehokkaammin.
Koulun ilmapiiri on suuri tekijä psyykkisessä ympäristössä. Jos ilmapiiri on sellainen, jossa hyvin koulussa menestyviä pidetään jotenkin sulkeutuneina tai heitä jätetään ulkopuolelle, ei se silloin kannusta ketään opiskelemaan. Mielestämme paras tilanne on se, kun kaikki voivat koulumenestyksestään huolimatta olla kavereita. Tämä liittyy hyvin vahvasti myös sosiaaliseen ympäristöön. Hyvät kaverisuhteet ja myönteinen yhteishenki lisäävät viihtyvyyttä ja vähentävät poissaoloja, jolloin oppiminen lisääntyy ja oppimistulokset paranevat.
Lopuksi
Tekijöitä on varmasti lukuisia muitakin ja niihin kaikkiin on vaikeaa löytää vastausta, mutta uskomme, että jo muutamalla ratkaisulla voisi olla merkittäviäkin vaikutuksia kokonaiskuvassa. Toivomme nostamiemme tekijöiden olevan samaistuttavia ja hahmottamaan mahdollisesti omia tapoja kehittää opiskelunsa sujuvuutta. Viime kädessä muutos lähtee itsestämme ja jokainen voi itse vaikuttaa omaan menestykseensä opin tiellä.
Leevi Niemi ja Miro Lyly