Mielenterveys on kriisissä. Lehdistä saa jatkuvasti lukea vastaavia artikkeleita ja surullisia tarinoita siitä, kuinka apua ei saada. Mielenterveysongelmat ovat nyky-yhteiskunnassa tunnettu ilmiö. Ottamatta kantaa siihen, miksi nuoret kärsivät mielenterveysongelmista, on sen kriisi todellinen. Mielenterveysongelmat vaikuttavat nuoren jokapäiväiseen jaksamiseen, käytökseen, elämäntapoihin ja ihan kaikkeen. Jos mielenterveys on kriisissä nuoren elämältä putoaa pohja.
Siirryttyämme läpi Suomen osiksi hyvinvointialueita on päävastuu julkisista palveluista siirtynyt niiden tahojen vastuulle. Näin on käynyt myös mielenterveyden palveluiden. Psykologien ja muiden asiantuntijoiden rekrytointi on siirtynyt kunnilta ja kaupungeilta alueen hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueiden olemassaolo on yksinkertaistanut asioita. Hoitoa saa laajemmalla alueella omien tarpeiden mukaan. Kuitenkin jos hyvinvointialueen on vaikea saada laajasti palveluita, se vaikuttaa jokaiseen sen alueen kuntaan ja kaupunkiin.
Monista syistä johtuen hyvinvointialueilla on ollut vaikeuksia saada tarvittavia resursseja mielenterveyspalveluille. Arkipäivän ilmiöinä näistä nousee eniten esille pitkät jonot palveluihin ja pitkäaikaisen hoitosuhteen saamiseen liittyvät haasteet. Huolta herättää myös itse henkilökunnan jaksamiseen liittyvät ongelmat. Yhden psykologin tai psykiatrin vastuulla saattaa olla monia nuoria. Se puolestaan johtaa vaikeasti saataviin aikoihin.
Jokaisella nuorella on oikeus saada tukea mielenterveysongelmiin. Sen takia nykyinen tilanne on todella huolestuttava ja siihen on saatava ratkaisuja. Yhdenkään nuoren ei pitäisi jäädä yksin näissä asioissa!